Nuotiopiiristä narratiiviksi – miksi tarinallistaminen tehoaa?
Tarinallistaminen on, ja on aina ollut, olennainen osa kulttuuriamme ja yhteiskuntaamme – elämäämme ja ihmisyyttä. Leirinuotion äärellä kerrottujen tarinoiden avulla esi-isämme ovat välittäneet tietoa ja auttaneet lajiamme selviämään hengissä näihin päiviin asti ja nousemaan ravintopyramidin keskivaiheilta sen huipulle, huolimatta fyysisistä heikkouksista moniin muihin lajeihin verrattuna.
Tarinankerronnan voidaan hyvällä syyllä sanoa olevan ihmiskunnan mahtavin voima ja kulttuurimme perusta. Kertomukset ovat auttaneet siirtämään tietoa yli sukupolvien ja hahmottamaan vaikeasti ymmärrettäviä, hämmentäviä ja pelottavia asioita. Tarinallistaminen on myös työkalu, jonka avulla tekoälylle opetetaan inhimillisiä arvoja ja moraalia.
Tarinan voima piilee asioiden yksinkertaistamisessa ja kiinnostavaan muotoon pukemisessa, joka tarjoaa mahdollisuuden samaistua tarinan maailmaan ja saa jakamaan siitä eteenpäin.
Tarina on kaikkea sitä, mikä jonkin asian yhteydessä tuntuu merkitykselliseltä ja eteenpäin kertomisen arvoiselta.
– Juhana Torkki
Tarinallistaminen on pinnalla oleva ilmiö markkinointiviestinnässä, mutta mistään uudesta asiasta ei siis ole kyse. Brändeistä ja tuotteista on kerrottu tarinoita koko niiden olemassaolon ajan, vaikka yritys ei sitä itse tekisikään. Brändi ei nimittäin ole sitä mitä se itse julistaa olevansa, vaan sitä mitä muut siitä ajattelevat ja kertovat sen olevan. Virallista strategiaa ja yrityshistoriaa tukevan tarinan lisäksi brändistä liikkuu lukemattomia johtamattomia ja täysin toisten käsissä olevia tarinoita siitä, mitä yrityksen työntekijät tai omistajat ovat tehneet, asiakkaiden palvelukokemuksia ja huhujen jalostamia uskomuksia.
Tarinallistaminen on sisällöntuotannon tehokeino
Digitaalisen aikakauden nuotiopiiri on laajempi kuin koskaan aiemmin, mutta verkon informaatiotulvassakin ainutlaatuinen tarina erottuu edelleen edukseen. Tarinallistaminen ei ole pelkästään tapahtumien kuvaamista juonirakenteen ympärille, vaan se näkyy, tuntuu, maistuu ja tuoksuu kaikissa kohtaamisissa.
Hyvä tarina erottuu myös tiedosta. Tarina ei ole faktan vastakohta, vaan keino yksinkertaistaa vaikea asia helpommin sisäistettävään ja omakohtaisesti koettavaan muotoon. Kuulijat eivät halua faktoja, vaan tunteita. On muistettava, että olemme eläneet laumayhteisöissä jo kauan ennen puhe- ja kirjoitustaidon kehittymistä. Lauman jäsenten välinen tunneyhteys on aina ollut asiasisältöä tärkeämpi viestin välittäjä.
Nykypäivän asiantuntijuus on tiedon välittämisen sijaan kykyä kommunikoida ja puhutella, luoda pieniä, yksilöä puhuttelevia tarinoita käsikirjoitetun ydintarinan ympärille ja tehdä ne todeksi toiminnan kautta.
Sytytä oma nuotiosi ja kerro tarinasi hyvin, niin sinua kuunnellaan ja pääset juhlimaan kokon ääreen.
Muuten päädyt vartaaseen roviolla grillattavaksi.
Lisätietoja aiheesta voit kysellä:
Lisää samankaltaista luettavaa
Brändin kohderyhmä
Brändin anatomia minuutissa -sarjan viidennessä jaksossa avaamme, miksi brändin kohderyhmää ei voi määritellä vain demografisten olettamien kautta
Lue lisääDigimarkkinoinnin trendit 2024
Vaikka parhaat ideat ovat mielestämme ajattomia, ei trendien haistelu ole tiettävästi vielä satuttanut ketään.
Lue lisääYdinviesti on markkinointisi keihäänkärki
Keihäänkärkeä käytetään edelleen metsästysvälineenä – myös vertauskuvallisessa merkityksessä, kuvaamaan asiakashankinnan kannalta tärkeimmän viestin kiteyttämistä.
Lue lisää